Maitolaiturin työt Karjalan heilissä 4.3.2017


Julkaistu    |  Päivitetty 
Tiina Sormunen

Esikoislevylle tallentui hittikamaa

Maitolaiturin tytöt eli Tellu Turkka, Mammu Koskelo ja Eve Pietarinen tarjoilee musiikillaan suomifilmeistä tuttua nostalgiaa.
Maitolaiturin tytöt eli Tellu Turkka, Mammu Koskelo ja Eve Pietarinen tarjoilee musiikillaan suomifilmeistä tuttua nostalgiaa.
Sen piti olla yhden illan juttu, mutta toisin kävi.

Lokakuussa 2014 Rääkkylässä vietettiin tapahtumaviikkoa, joka huipentui kylässä vuonna 1992 kuvatun, Markku Pölösen ohjaaman Onnen maa -elokuvan näytökseen. Elokuvan tunnelmaan johdattelivat Tellu Turkan ja Mammu Koskelon iltamaa varten ideoiman Maitolaiturin tytöt -duon 60-luvun iskelmät ja tangot.

Keikka meni mukavasti, ja bändi jäi elämään. Keväällä 2015 duosta tuli trio, kun Turkan ja Koskelon seuraan liittyi perkussionisti Eve Pietarinen.

Nyt Maitolaiturin tytöt on edennyt niin pitkälle, että se odottelee Espanjassa äänittämänsä esikoisalbumin valmistumista.

Espanjan sijaan äänitysmaaksi olisi voinut valikoitua myös esimerkiksi Tsekki.

Maitolaiturin tyttöjen ajatuksena oli hankkiutua sellaiseen paikkaan, jossa oma arki olisi niin kaukana, ettei se häiritsisi äänitystöitä. Suomalaiset studiot tipahtivat laskuista myös kalleutensa takia.

Espanjaa ja Andalusiassa, Àloran kylässä sijaitsevaa Casa de la musica -nimistä tuotantotilaa ehdotti lopulta äänittäjä Jani Salomaa.

Viime syyskuussa Turkka, Koskelo, Pietarinen ja Salomaa istahtivat Joensuusta Malagaan matkaavaan lentokoneeseen. Malagasta määränpäähän Àloraan jäi taivallettavaa enää joitain kymmeniä kilometrejä.

Esikoisalbumin äänityksiin poppoo oli varannut aikaa kymmenen päivää. Karjalan Heilin haastattelemien Koskelon ja Pietarisen sanoin työstettävänä oli ”pelkkää hittikamaa” 12 kappaleen verran.

Yhtyeen kolmas jäsen, Turkka, oli haastatteluhetkellä työmatkalla.

–  Levyllä on vanhoja, varmaan kaikkien tuntemia kappaleita, kuten Pojat, Vanha veräjä ja Eila Pellistä, tangoja, Pietarinen luettelee.

–  Onko se sitten sellainen tanssittava levy? Koskelo ruotii jatkoksi.

–  Toivottavasti, mutta toivottavasti sitä voisi myös pysähtyä kuuntelemaan, Pietarinen täydentää.

Soittimista albumilla ovat äänessä Pietarisen rummut, Koskelon konserttikantele ja kitara sekä Turkan moraharppu. Pääroolin varastaa kuitenkin yhtyeen kolmeääninen laulu, johon trio on tavoitellut Metrotyttömäistä henkeä.

Espanjalaisia mausteitakin tulevalta albumilta voi kuulostella.

–  Niitä kirjaimellisesti kuuluu. Aivan studion seinän takana kulki tie, ja hyvin todennäköisesti levylläkin kuulee Àloran liikennettä. Olemme miettineetkin, pitäisikö levyn kanteen kirjoittaa kiitokset kylän liikenteelle.

–  Studion kohdalla oli mutka, jota lähestyessään linja-auto aina tööttäsi toiselta puolelta varoitukseksi. Niitä tööttäyksiä saattaa olla kappaleissammekin, Koskelo ja Pietarinen summaavat.

Maitolaiturin tyttöjen esikoisalbumi valmistunee viimeistään ensi syksyksi. Tällä hetkellä valmiiksi miksattuja biisejä on koossa neljä.

Keikkarintamalla Maitolaiturin tytöillä on suunnitteilla uusi seurojentalokiertue. Viime toukokuussa yhtye kiersi jo Kontiolahdella kylätaloja, ja yleisöä saapui keikoille mukavasti. Siitäkin huolimatta, että eräällä kerralla samaan aikaan olisi ollut tarjolla myös toisenlaista kansallisharrastetta.

–  Yksi vedoistamme oli samaan aikaan kuin Suomi-Venäjä-jääkiekko-ottelu. Olimme aivan varmoja, ettei paikalle tulisi ketään, mutta tuli! Ihmiset olivat tehneet valinnan, Koskelo ja Pietarinen muistelevat nauraen.

Maitolaiturin tytöistä jokaisella on vankka kansanmuusikkotausta, minkä tarkkakorvaisimmat saattavat huomatakin. Esittämiään iskelmiä he lähestyvät kuitenkin alkuperäiskappaletta kunnioittaen, vanhaa tyyliä vaalien.

Syitä 50- ja 60-luvun iskelmien viehätykseen heiltä ei tarvitse paljoa kopistella.

–  Minuun ei oikein uppoa tämän päivän iskelmämusiikki. Niistä puuttuu lämpö ja imu, joka vanhoissa iskelmissä on, Pietarinen aloittaa.

–  Voisiko olla, että nykyiskelmä on aika populaaria. Vanhat iskelmät ovat oikeasti älyttömän hienoja sävellyksiä. Silloin oli isot orkesterit ja livenä vedettiin, olihan se ihan eri meininkiä kuin nykyään, Koskelo päättää.



maaliskuu 4, 2017 - Tellu Turkka

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *